Faktaa ja fiktiota
   

SATELLIITTIHARRASTUKSESTA

Lautasen hankinta ja sijoittaminen | Sivusyöttö | Taajuusmuunnin
Satelliittiviritin (vastaanotin) | Salaukset | Satelliittien sijainti | Polarisaatiot ja pystypoikkeamat | Kääntömoottori | Prime focus

 

Satelliittilähetysten vastaanottaminen onnistuu myös Suomessa, vaikka pohjoinen sijaintimme tekee siitä jonkin verran haastavampaa. Lähinnä tämä näkyy tarvittavien antennien eli satelliittilautasten suurempana kokona verrattuna esim. Etelä-Eurooppaan.


Triax TD110 offset-antenniKuvassa Offset-tyyppinen Triax TD110 Satelliittilautasantenni sivusyötöllä ja kahdella taajuusmuuntimella (= mikroaaltopää, LNB) varustettuna.



Lautasen hankinta ja sijoittaminen

Ensin kannattaa selvittää saako taloyhtiön puolesta parvekkeen sisäpuolelle tai sen ulkopuolelle (esim. kaiderakenteet) sijoittaa satelliittilautasen. Pääsääntöisesti saa, mutta talokohtaisia poikkeuksia on runsaasti. Omakotitalossa taas tällaista ongelmaa ei luonnollisesti ole.

Jos lähtökohdaksi otetaan satelliitit Hotbird ja Astra, pitää niiden näkyä täysin esteettömästi siihen paikkaan mihin vastaanottolautanen tullaan sijoittamaan. Parhaiten tai ehkä helpoiten tämän voi todeta katsomalla että aurinko näkyy esteettä lautasen tulevaan sijoituspaikkaan iltapäivällä klo 13:43 (Astra) ja 14:05 (Hotbird). Nämä kellonajat pätevät Lahden seudulla elokuun alussa.

Oman paikkakunnan satelliitteja/auringon sijaintia vastaavat kellonajat voi etsiä seuraavista linkeistä:

www.satellite-calculations.com/

www.kemppi.org/

Kannattaa huomioida että aurinko on samalla korkeudella satelliittien kanssa vain kaksi kertaa vuodessa (2004, 28.2 ja 14.10).

Satelliittilautasen parvekeasennukseen tarvitaan joko parvekemasto tai esim. kaide- tai seinärakenteisiin kiinnitettäessä kiinnitysrauta tai seinäkiinnike. Rakenteiden ja kiinnikkeiden tulee olla tukevia (myrskyn kestäviä). Nämä voi näppärä tee-se-itsemies tehdä tietenkin itsekin, jolloin säästää ehkä 20-70 euroa. Mallia kannattaa katsoa valmiista kaupallisista tuotteista.

Satelliittiantennin kooksi riittää Etelä-Suomessa halkaisijaltaan 70-88 senttimetrinen lautanen, mutta suuremmasta ei ole haittaakaan. Astra ja Hotbird näkyvät kyllä mainiosti em. kokoisella lautasella. Lautasen merkillä ei ole väliä, tunnetuimpia lienee Triax.

 

Sivusyöttö mahdollistaa vastaanoton kahdesta eri satelliitista yhtä aikaa

Lautaseen kannattaa hankkia ja kiinnittää sivusyöttö, jolloin kahden satelliitin yhtä aikainen vastaanottaminen on heti mahdollista. Sivusyötönkin voi rakennella itse, mutta se ei useinmiten kannata koska säästö on luokkaa 10 euroa.


SivusyöttöKuvassa sivusyöttö johon on kiinnitetty kaksi mikroaaltopäätä (LNB, taajuusmuunnin).



Sivun alkuun

 

Taajuusmuunnin (= LNB, Low Noise Block Downconverter)

Sivusyöttöön kiinnitetään taajuusmuuntimet = mikropäät = mikroaaltopäät = LNB. Niitä tarvitaan siis kaksi kappaletta, jos yhdellä lautasantennilla halutaan vastaanottaa kanavia kahdesta eri satelliitista. Eli yksi LNB satelliittia kohden. Valmistajia on paljon, tunnetuimpia merkkejä ovat ALPS, Triax, Samsung, MTI jne. Pienempi kohinaluku (dB) on aina parempi, mutta käytännössä mikroaaltopäihin ei kannata uhrata kuin 20-30 euroa kappale. Laadukkaimpana merkkinä pidetään yleisesti Invacom mikroaaltopäitä, jos haluat ehdottomasti parasta, osta Invacom (hinnat alkaen 30 euroa).

DiSEqC 2/1 kytkinKahden mikroaaltopään ohjaamiseen tarvitaan DiSEqC-kytkin tyyppiä: 2 sisään / 1 ulos (kuvassa). Edullisin vaihtoehto on parhain. Esim. Biltema myy kuvankaltaista DiSEqC -kytkintä hintaan 12 euroa.




Mikropäiden, DiSEqC-kytkimen ja virittimen kytkemiseksi toisiinsa käytetään tavallista koaksiaalikaapelia 6 mm/ 75 ohmia. F-liittimiä (6 mm) tarvitaan kuusi kappaletta ja kaikki ns. urospuolisia. F-liittimen ja koaksiaalikaapelin liittäminen toisiinsa voidaan tehdä oikein vain yhdellä tavalla ja tämä on myös erityisen tärkeää!!! Jonkinlainen ohjekuva löytyy tästä:

Koaksiaalikaapelin rakenne ja asentaminen

Kaapelin ulkoeristettä kuoritaan kymmenen (10) milliä. Sisältä paljastuva metalliverkko käännetään ulkoeristeen päälle. Näkyvän folion voi poistaa. Sisäeriste leikataan kolme (3) milliseksi jolloin keskijohdinta paljastuu seitsemän (7) millin verran. F-liitin kierretään kaapelin päähän niin pitkälle kuin se vain menee. Kiertäminen on melko työlästä ja siinä voi käyttää apuna erilaisia työkaluja kuten tongit, pihdit jne.



Sivun alkuun

 

Satelliittiviritin eli vastaanotin

Virittimeksi voisi aluksi harkita edullista vaihtoehtoa, jonka voi myöhemmin myydä pois ja vaihtaa "kaikilla herkuilla" varustettuun tyyriimpään malliin. Jos haluaa suomenkieliset käyttöohjeet laitteeseen rajoittuu ostopaikaksi käytännössä Suomi. Saksasta tilatuissa virittimissä on pääsääntöisesti saksan- ja englanninkieliset ohjeet.

FTA = Free To Air (vapaille/salaamattomille kanaville) -virittimiä saa suhteellisen edullisesti alkaen noin 100 eurosta ylöspäin. Merkkejä on paljon ja mitään yksiselitteisen varmatoimista ei kai ole rakennettukaan, mutta Topfield, Triax, Nokia, Humax ovat tunnettuja merkkejä.

Hankinnassa kannattaa kiinnittää huomiota scart-liitäntöjen määrään (videolle ja tv:lle), valikkokieliin (löytyykö suomi), muistipaikkojen määrään (vähintään 2500) ja DiSEqC-yhteensopivuuteen (uusissa laitteissa vakiona sekä 1.0 ja 1.2). Viritin täytyy luonnollisesti olla digitaalinen, tosin uusia analogisia ei taida enää olla edes myynnissä.

Helpoin vaihtoehto on ostaa valmis satelliittipaketti: peileineen, virittimineen, mikropäineen, johtoineen ja liittimineen. Toisaalta lautasen tilaaminen Suomesta ja mikropäiden ja virittimen tilaaminen Saksasta ei myöskään ole huono vaihtoehto.
Hyundai HSS-1010CI satelliittiviritin

HSS-1010CI merkkinen satelliittiviritin ja kaukosäädin



Sivun alkuun

 

Salaukset

Eri kanavat käyttävät erilaisia salausmenetelmiä, joten jos haluaa katsella salattuja kanavia täytyy tietää mitä haluaa katsella ja minkälaista salausmenetelmää kyseisillä kanavilla käytetään. Lisäksi salauksen purkuun tarvittavan kortin ostaminen tai tilaaminen ulkomailta voi olla joskus hankalaa. Suomessakin myydään tietyille kanavapaketeille tarkoitettuja purkukortteja. Jos hankkii virittimen jossa on esim. Viaccess ja Conax -korttipaikat (sisäiset) ja CI-moduulipaikka onnistuu halutun salatun kanavapaketin katseleminen tulevaisuudessa suurella todennäköisyydellä. Mielestäni kannattaisi aluksi kuitenkin hankkia "vain" pelkkä FTA-viritin ja tutustua siihen tarjontaan mikä on ilmaista. Jos se ei riitä, voi virittimen myydä ja ostaa myöhemmin haluttua salaustapaa tukevan virittimen. Astrasta ja Hotbirdistä näkyy yhteensä kuitenkin salaamattomia kanavia noin 450 kpl.



Satelliittien sijainti

Suomessa aurinko saattaa pysyä piilossa viikkokausia, joten kompassi-vaihtoehtoa satelliittien suunnan määrittämiseen kannattaa harkita.

Astra löytyy Lahdessa kompassisuunnasta 187.4 astetta (Azimuth) ja Hotbird kompassisuunnasta 194.4 astetta (Azimuth), kun käytössä on 360 asteen kompassi (ns. merikompassi tai astekompassi). Katso: havainnepiirros tästä

360 asteen kompassissa asteluku 180 on etelä (S) ja asteluku 0 pohjoinen (N). Musta nuoli osoittaa etelän suunnan. Astra sijaitsee siis muutaman asteen oikealle (= myötäpäivään = länteenpäin) kun katsotaan suoraan etelään! Hotbird on taas Astrasta vielä seitsemän (7) astetta lisää länteen päin.

Maastokompasseissa (ns. piirukompassi) on yleisesti käytössä 60-jako. Musta nuoli osoittaa etelään. Astra löytyy Lahdessa kompassisuunnasta 31.2 ja Hotbird kompassisuunnasta 32.4 (noin). Kompassia käytetään (tässä tapauksessa) siten, että kompassin suuntanuoli käännetään etelän suuntaan, katsotaan itse myös etelän suuntaan selkä kohti pohjoista, käännetään kompassia niin että punainen/valkoinen pohjoisnuoli osoittaa astelukua ~31. Tällöin kompassin suuntanuoli osoittaa kohti Astraa.

Satelliitit sijaitsevat kiusallisen matalalla tarkasteltaessa niitä Suomen leveysasteilta. Lahden seudulla ne näkyvät hieman taivaanrannan yläpuolella noin 21 asteen korkeudella (Astra ja Hotbird, muut satelliitit alempana). Katso satelliittihorisontti havainnepiirros

Maastoesteiden havainnoimiseksi on mahdollista rakentaa alkeellinen aste- tai kulmamittari. Kätevämmin se käy kun otetaan vatupassi eli vesivaaka jonka pituus mitataan tarkasti. Lasketaan: tan 20 = X * mittaustulos, esim. 0,36397 * 600 (mm) = 218 mm. Vatupassin toiseen päähän teipataan pystykateetiksi esim. viivotin tms. esine joka tulee siis vatupassin pintatasosta 218 millimetriä pystyyn (vastainen kateetti). Sitten mittaamaan. Vatupassi asetetaan tarkalleen vaakatasoon tai sitä pidetään käsillä vaakatasossa. Vatupassin etureuna ja pystyssä olevan kateettimerkin kärki muodostavat tarkalleen 20 asteen kulman. Kun vatupassin nostaa suunnilleen otsan korkeudelle, ei etureunan ja toisen pään mittatikun yläreunan muodostaman hypotenuusan takaa taivaanrannassa saa näkyä mitään esteitä.

Jos satelliitin ja antennin eli satelliittilautasen välillä on jokin kiinteä este, kuten puu, rakennus, mäki tms., ei mitään ole tehtävissä. Lautasta pitää siirtää jollei estettä voi poistaa. Kerrostaloissakin voi joskus olla mahdollista sijoittaa satelliittilautanen talon katolle.

Satelliittilautasia asentavat alan yritykset. Ks. paikallisen puhelinluettelon Keltaiset Sivut. Yleensä Canal Digital -paketteja myyvistä yrityksistä löytyy tietoa ja lisäapua. Satelliittilautasen ja virittimen voi asentaa toimintakuntoon myös itse tietyin edellytyksin ja varauksin. Prosessi on periaatteessa melko helppo, vastaa vaatimustasoltaan ehkä auton sytytystulppien vaihtamista...!



Sivun alkuun


Polarisaatiot ja pystypoikkeamat

Vaakapolarisaatiot Astra ja HotbirdTaajuusmuuntimet (LNB 1 ja 2) asennetaan "ristiin" tai peilikuvaksi vastaanotettaessa Hotbird (13°) ja Astra (19,2°) satelliittien lähetystä. Taivaallahan nämä satelliitit ovat siis päinvastaisessa järjestyksessä, eli idästäpäin katsottuna ensin Astra ja sitten Hotbird.

Taajuusmuuntimia käännetään muutama aste vastapäivään edestäpäin lautasta katsottuna (kuva). Asteluku riippuu siitä paikkakunnasta mihin lautanen on sijoitettu (kuvan esim. Lahti). Lisäksi LNB1 (Astra) tulee hieman LNB2:ta (Hotbird) alemmaksi, Lahdessa noin 3°.






PystypoikkeamaKoska satelliitit ovat päiväntasaajan yläpuolella ja Suomi taas kaukana pohjoisessa, on offset-antenni
(= satelliittilautanen tyyppiä offset, kuvassa) oikein suunnattuna hieman kallellaan kohti maanpintaa! Ja nimenomaan lautanen on siis kallellaan, ei lautasen kiinnitys- tai tukiputki. Putken johon lautanen kiinnitetään tulee olla ehdottomasti suorassa. Lautasen kallistusta säädetään lautasen takapinnalla olevan säätöasteikon avulla. Lahdessa tämä korotuskulma (Elevation) on noin 20,5°.



Kuvan asteluvut (17 ja 83) osoittavat kuinka paljon kallellaan (Offset Antenna Tilt) lautanen on kun korotuskulmaksi on säädetty edellä mainittu 20,5°.




Sivun alkuun       |      Kääntömoottori ja sen asentaminen

 



Kaikki oikeudet pidätetään. Fiktio© 2004 - 2005 Copyright Fiktio©

satelliittiharrastus, sivusyöttö, taajuusmuunnin, astra, hotbird, polarisaatio, kääntömoottori, satelliittiantenni, lautasantenni, satelliittiviritin, asentaminen, asennus, satelliittilautanen, mikroaaltopää, taajuusmuunnin, suuntaaminen, sivusyöttö, lnb, f-liitin, diseq-kytkin, diseq, diseqc, satelliittiantenni, offset, elevation taajuusmuuntimet, satelliittiantennit, lautanen, antenni, offset, triax, elevaatio, elevaatiokulma, asteluku, astemittari, satelliitit, satelliitti, astra, hotbird, sirius, thor, vastaanotto, vastaanottaminen, suuntaaminen, asennus, kääntömoottori, kaantomoottori, stab, moteck, 2100, 2100a, suuntaus, säätö, säätäminen, etsiminen, etsintä, satelliittilähetys, mikropää, mikropäät, lautasen, satelliittiantennin, satelliittilautasen, kanavapaketti, satelliittivirittimet, virittimet, virittäminen, viritin, digiviritin, digitaalinen satelliittiviritin, salausmenetelmät, salaukset, salaus, salatut kanavat, conax, satelliittien sijainti, kompassi, merikompassi, vesivaaka, luotilanka, vatupassi, offset-antenni, invacom satelliittiharrastus, sivusyöttö, taajuusmuunnin, astra, hotbird, polarisaatio, kääntömoottori, satelliittiantenni, lautasantenni, satelliittiviritin, asentaminen, asennus, satelliittilautanen, mikroaaltopää, taajuusmuunnin, suuntaaminen, sivusyöttö, lnb, f-liitin, diseq-kytkin, diseq, diseqc, satelliittiantenni, offset, elevation taajuusmuuntimet, satelliittiantennit, lautanen, antenni, offset, triax, elevaatio, elevaatiokulma, asteluku, astemittari, satelliitit, satelliitti, astra, hotbird, sirius, thor, vastaanotto, vastaanottaminen, suuntaaminen, asennus, kääntömoottori, kaantomoottori, stab, moteck, 2100, 2100a, suuntaus, säätö, säätäminen, etsiminen, etsintä, satelliittilähetys, mikropää, mikropäät, lautasen, satelliittiantennin, satelliittilautasen, kanavapaketti, satelliittivirittimet, virittimet, virittäminen, viritin, digiviritin, digitaalinen satelliittiviritin, salausmenetelmät, salaukset, salaus, salatut kanavat, conax, satelliittien sijainti, kompassi, merikompassi, vesivaaka, luotilanka, vatupassi, offset-antenni, invacom satelliittiharrastus, sivusyöttö, taajuusmuunnin, astra, hotbird, polarisaatio, kääntömoottori, satelliittiantenni, lautasantenni, satelliittiviritin, asentaminen, asennus, satelliittilautanen, mikroaaltopää, taajuusmuunnin, suuntaaminen, sivusyöttö, lnb, f-liitin, diseq-kytkin, diseq, diseqc, satelliittiantenni, offset, elevation taajuusmuuntimet, satelliittiantennit, lautanen, antenni, offset, triax, elevaatio, elevaatiokulma, asteluku, astemittari, satelliitit, satelliitti, astra, hotbird, sirius, thor, vastaanotto, vastaanottaminen, suuntaaminen, asennus, kääntömoottori, kaantomoottori, stab, moteck, 2100, 2100a, suuntaus, säätö, säätäminen, etsiminen, etsintä, satelliittilähetys, mikropää, mikropäät, lautasen, satelliittiantennin, satelliittilautasen, kanavapaketti, satelliittivirittimet, virittimet, virittäminen, viritin, digiviritin, digitaalinen satelliittiviritin, salausmenetelmät, salaukset, salaus, salatut kanavat, conax, satelliittien sijainti, kompassi, merikompassi, vesivaaka, luotilanka, vatupassi, offset-antenni,